Sopiiko tuoksua?

Tänään höpistään hajuvesistä.

Mää tykkään hajuvesistä ja olisi ja on kiva käyttää tuoksuja. Harvoin niitä silti tulee hankittua enää nykyään, mulla on yleensä olemassa nolla tai yksi tuoksu kerrallaan ja silloinkin kun on se yksi niin en millään saa pullollista kulumaan.

Tuoksuun joka mulla on viime ajat ollut käytössä liittyy oikein tarina. Kerron sen nyt.

Guerlain Mon.
Guerlain Mon.

Joskus vajaa pari vuotta sitten olin kuntoslalitreenin jälkeen salin suihkussa, yksin, sillä todella harvoin salin suihkussa on kukaan muu vaikka sali jossa käydään on tosi suosittu. Tätä minä ihmettelen aina, että miksi näin.

Huomasin siinä pyyhenaulakossa kultaisen medaljongin. Se näytti tosi vanhalta, mieleen tuli ensimmäisenä 50-luku. Otin medaljongin käteen, se oli painava ja paksulla ketjulla, Avasin sen ja sisällä oli vanhat mustavalkoiset valokuvat.

Puin päälleni ja lähtiessäni salilta pois vein kaulakorun vastaanottoon ja kerroin mistä sen löysin.

Ei siinä sen kummempaa sillä kertaa.

Jonain kertana menin sitten taas salille treenikaverin kanssa ja kerroin tälle treenikaverille, että olin löytänyt suihkusta tämmöisen vanhan korun.

Sitten kun olimme lähdössä pois, treenikaveri sanoi, että huomasitko tässä pukuhuoneen ovessa lukee viesti, että hei sinä joka löysit korun kiitos paljon ja sinulle on paketti vastaanotossa. Olin ihan huuli pyöreänä, että määkö? Kiva, että olin treenikaverin kanssa sillä itse en varmasti koskaan olisi huomannut tuota A4-kokoista viestiä pukuhuoneen ovessa, niin suppeakatseinen minä olen.

Vastaanoton henkilökunta sanoi, että ai sääkö sen löysit, tässä on sinulle korun omistajalta tällainen paketti.

Kiva saada tällainen kirje.
Kiva saada tällainen kirje.

Menin kotio, avasin paketin ja paketista löytyi pieni kirje ja hajuvesi.

Tätä hajuvettä olen sitten käyttänyt siitä asti koska tuoksu oli omaa nokkaa miellyttävä. En läheskään joka päivä, mutta aina silloin kun sitä huvittaa suihkaista niin olen suihkaissut.

Nyt alkaa kuitenkin riittämään tämän lajin tuoksu ja olenkin miettinyt, että mikä olisi se mun tapa tuoksua muullekin kuin treeneille.

Haluan tuoksuillani tuoksua aika kevyelle, raikkaalle, pirteälle ja vähän vähemmän voimakkaalle kuin hajuvesillä tuoksuu.

Tutustuessani asiaan löysin vartalotuoksut ja tämmöinen tuoksu tuntui heti itselle sopivalta, riittävän kevyeltä ja laimealta, mutta silti saisi suihkauttaa kun siltä tuntuu.

Biiotherm Eau d'Energie
Biiotherm Eau d'Energie

Luin netistä eri tuoksuista ja löysin mieleiseni merkin,  Biotherm ja sieltä vartalotuoksu. Puhuin asiasta härrelle ja eilen sitten menimme ruokaostoksien yhteydessä haistelemaan. Neljä vai viisi eri tuoksua ja myyjän avustuksella ne kertaalleen nuuhkittuani tuli huono olo kuten mulle monista hajuista tulee. Pahin oksettavan ja pyörrytävän olon aiheuttaja on auton sisätilojen joku puhdistusaine, aina ollut.

No tuli nuuhkittua liian monta hajua kerralla ja siksi huono olo, mutta löysin niistä silti mieleiseni. Purnukka on oranssi, ihan kivan värinen myös ja se sitten lähti taskuun kassan kautta. Mulla lähenee syntymäpäivä ja meillä ei ihan hirmuisesti panosteta lahjoihin jouluina ja juhannuksina ja vaikkapa syntymäpäivinä, mutta härre nyt kuitenkin sitten päätti piffata tän syntymäpäiväverukkeella. Meidän periaate on ostaa sitä mitä tarvitaan silloin kun tarvitaan oli päivä mikä hyvänsä. Aiempien vuosien syntymäpäivinä olen ollut Mallorcalla pyöräleirillä ja sieltä olen saanut selityksellä syntymäpäivä pyöräilykuteita.

Mulla ei ihan paljoa ole ehostukseen tuotteita enää nykyään, ripsivärin käytöstäkin olen luopunut reilu vuosi sitten. Aluksi tuntui hyvin oudolta olla ilman ripsiväriä, nykyään tuntuisi hyvin hyvin oudolta vedellä väriä ripsiin. Lärviin vetelen todella läpikuultavan meikkivoiteen ja se on siinä se mun meikkaaminen. Karvareuhka kiinni ja lakkaa päälle, maltillinen tuoksu ja näillä mennään nykyään.

Näinä päivinä koen, että meikkaaminen ei tee positiivista etua kasvoille vaan mitä enemmän pakkelia sitä elähtäneemmän näköinen minä. Entäs sinä, mikä on käytäntösi?

Jaanaba :)