Riikan kisaraportti: Voimarinteen teräsmieskisat 5.7.2020 puolimatka

Seuraavassa saatte lukea PUHTI triathlonryhmässä harjoittelevan Riikan kisararportin:

Voimarinteellä kisattiin sunnuntaina puolimatkan triathlon omasta mielestäni ideaaliolosuhteissa: startissa lämpötila oli 15 astetta eikä juoksuosuudellakaan ylitetty 20 astetta. Sadetta ja tuulta ei ollut ollenkaan ja pari seurakaveria tekikin uuden ennätyksensä.

Kisaajat oli jaettu kahteen starttierään n. 50 hengen porukoihin. Veden lämpötila oli 19 astetta ja poijut näkyivät hyvin tyynen sään ansiosta. Ensimmäiset 25 metriä uinnista olivat hieman ruuhkaiset (päähän tuli osuma ja jalkojen päälle hypättiin), mutta tiheän frekvenssin "vesipallouinnin" ja saman puolen hapenoton jälkeen sumppu harventui ja pääsin rauhallisempaan normirytmiin.

Uinti oli kahtena kierroksena välirantautumisella ja ensimmäinen lenkki meni aikaan 18:45. Toisen kierroksen ensimmäisen poijun jälkeen lähdin epähuomiossa kohti kolmatta poijua, mutta huomasin mokani pian ja palasin oikealle reitille. Kääntöpoijulta rantaan asti takana oleva uimari läpsytteli varpaitani mutta mikäs siinä, jos peesivauhti oli sopiva. Rantauduin ajassa 38:39 (matkaa oli mennyt 2025 metriä), hörppäsin urheilujuomaa ja lähdin kipuamaan rappusia ja rinnettä kohti vaihtoaluetta.

Lakkiin oli ikuistettu rappussiirtymä rannasta vaihtoalueelle.
Lakkiin oli ikuistettu rappussiirtymä rannasta vaihtoalueelle.

Lakkiin oli ikuistettu rappussiirtymä rannasta vaihtoalueelle.

T1-vaihto meni muuten rutiinilla, mutten millään saanut pyörätietokonetta peilaamaan sykemittarin näyttöä. Lähdin ajamaan ja ensimmäiset kilometrit menivät mittareiden kanssa säätäessä.

Uusittu, entistä Vammalaa kohti lähtevä pyöräreitti ajettiin kahtena kierroksena. Ylä- ja alamäet kumpuilivat vuorotellen mutta reitti oli yllättävän nopea ilman ylimääräisiä käännöksiä. Ison tien päällyste oli hyvässä kunnossa (ajoin silti samaan pikkukuoppaan molemmilla kierroksilla enkä kuulemma ollut ainut) ja siirtymätien kuopat oli merkitty spraymaalilla. Autot ohittivat pääsääntöisesti riittävän etäisyyden päästä.

Kokeilin ensimmäistä kertaa pyörän energiana energiamarmeladeja, joita oli kätevä ottaa pyörän tankolaukusta puolen tunnin välein. Vettä meni vajaa pullollinen tunnissa. Tällä kertaa pidin pyörässä tehon alle 85%:ssa FTP-arvosta (ylämäissä toki meni yli) ja keskisyke jäi 12 lyöntiä alle anaerobisen kynnyksen. Aiemmilla puolimatkoilla keskisyke on ollut aika tarkkaan anaerobisella kynnyksellä, joten nyt lähdin juoksuun tavallista freesimpänä. Pyöräosuuteen meni aikaa sekunnilleen kolme tuntia.

Pyöräosuudella nautittiin auringosta (kuva Janne Autero)
Pyöräosuudella nautittiin auringosta (kuva Janne Autero)

Pyöräosuudella nautittiin auringosta (kuva Janne Autero)

T2:sta lähdin juoksureitille tyylikkäästi pyörähanskat kädessä, heitin ne talteen ensimmäiselle huoltopisteelle. Kolmena kierroksena juostu reitti sisälsi pienen pätkän pururatamäkeä, parin kilsan asvalttipätkän ja loput mentiin hivuttavasti nousevaa ja laskevaa hiekkatietä. Juoksu sujui mukavasti melko tasaisella tahdilla, kun pidin sykkeen noin viisi lyöntiä alle anaerobisen kynnyksen. Otin geelin ja vettä vajaan puolen tunnin välein sen mukaan, miten huoltopisteet osuivat kohdalle. Huoltopisteiden talkoolaisilta ja reitin varrelle tulleilta muutamilta katsojilta tuli kivasti kannustusta!

Juoksuosuudella aurinko meni sopivasti pilveen (kuva Janne Autero)
Juoksuosuudella aurinko meni sopivasti pilveen (kuva Janne Autero)

Juoksuosuudella aurinko meni sopivasti pilveen (kuva Janne Autero)

Puolimaratoniin kului hieman alle kaksi tuntia ja maaliin saavuin ajassa 5:43:55 (jäin kolmisen minuuttia Challenge Turku -kisassa tehdystä ennätyksestä.) Kisajärjestelyt toimivat mainiosti koronarajoituksista huolimatta ja oli hieno juttu, että perinteinen kisa saatiin taas pidettyä!