Niilon kisaraportti: Sääksi Triathlon täysmatka 23.7.23

26.07.2023

Sääksi triathlon täysmatka 23.7.2023

Uinti 3,8 km + pyörä 180 km + juoksu 42,2 km, sarja M50

Treenikaverilta tsempit puolin ja toisin hetki ennen starttia.
Treenikaverilta tsempit puolin ja toisin hetki ennen starttia.

Edessä - elämäni ensimmäinen täydenmatkan triathlon – teräsmieskisa

Sääksi triathlonissa oli vuoden 2023 Suomen ainoa täydenmatkan kilpailu. Aloitin täydenmatkan treeniohjelman Puhti valmennuksessa syksyllä 2022 ja tavoitteena meillä oli osallistua jengillä Tahkon täydenmatkan kilpailuun 2023 elokuussa. Tahkon kilpailua ei sitten syntynytkään ja piti valita toinen vaihtoehto. Päädyin kotimaan kilpailuun, helppo saavuttaa, hyvä budjettiratkaisu niin kisamaksun kuin majoittumisen muodossa ja kisamatka on joka paikassa sama. Osallistuin Sääksillä 2022 puolimatkaan niin oli helppo valita tuttu reitti – kaikkine puolineen. Taustalla itselläni on nyt kaksi vuotta triathlon treeniä Puhti triathlon valmennuksessa. Ensimmäisen vuoden olin puolimatkan ohjelmalla. Lähdin aikanaan mukaan, kun Juha valkku lupasi, että opin uimaan vaparia. Lupaus täyttyi jo ensimmäisen talven aikana. Triathlonissa parasta on matka ja seura, treenimatka hyvässä porukassa ja tietenkin monipuolinen liikuntaharrastus ympäri vuoden.

Treenikauteen kuului tietenkin uinti, pyörä ja juoksutreenejä sekä voimaharjoitusta. Keväällä huhtikuussa osallistuin Mallorcan treeniviikkoon, jossa pääpaino oli pyöräilyssä. Treeniviikko oli kyllä mukava kokemus ihan kaikin puolin ja sai sisäpyöräilykauden jälkeen tuntumaa oikeaan pyörään talven jäljiltä. Valmistavia kisoja kävin Vantaa triathlonin perusmatkan ja Lahden IM puolimatkan. Valmennuksesta sain selkeät ohjeet valitsemieni kisojen valmistautumiseen ja niiden vaikutuksen ohjelmaani sekä kilpailun tehosuositukset, eli miten kisat tulisi suorittaa. Päätavoite oli elämäni ensimmäinen täydenmatkan kisa tälle kaudelle niin aikaisemmissa kisoissa ei haluttu pilata kehitettyä peruskuntoa.

Pyhitin kesälomani tukemaan harrastusta ja ehdin olemaan kolme viikkoa ennen pääkisaa lomalla. Tällä sai omaa kuormaa pienemmäksi ja taattua riittävää lepoa ennen koitosta. Ajattelin, että mietin vauhti- ja energiastrategiat etukäteen rauhassa niin lähempänä kisaa saisi olla levollisemmin. Siinä se loman toinen viikko sitten menikin ihmeellisen stressin kasvaessa. Oudon voimakas oli henkinen valmistautuminen koitokseen, kun suunnittelin suoritusta. Osa stressiä pieneni, kun varasin suunnittelemani majoitusratkaisun eli viettäisin kisapaikalla olevalla hotellilla kisaa edeltävän ja jälkeisen yön. Samoin kun löysin ja kokeilin treeneissä viikkoa ennen sen itselleni hyvän tavan hoitaa energiat pyöräilyosuudelle. Viikkoa ennen kisaa olotila muuttui rennoksi ja varmaksi – enemmänkin jo odottavaksi. Viikko vierähtikin enemmän fiiliksessä, että pääsisi jo tekemään. Mahtava kisaviikko!

Energiat pyörässä.
Energiat pyörässä.

Energiat

Energiasuunnitelmassani oli hiilihydraattitankkausta kaksi päivää ennen kisaa, tavoitteeksi otin 1000 g hiilihydraattia vuorokaudessa. Myönnän, tein siitä osan irtokarkilla – mutta ehkä vain 25 %. Kisapäivänä aamiainen hotellilla klo 7:00 (kisastartti klo 9:00) – lautasellinen puuroa oli suunnitelmassa mutta jouduin vaihtamaan maissilastumuroihin mustikkakeitolla, kun ei ollut kaurapuuroa (gluteeni ei toimi minulla), kaksi lasia tuoremehua, kananmuna ja kuppi kahvia. Kisainfossa otin Dexal-geelin (16 g hiilihydraattia per pussi) noin 20 minuuttia ennen starttia ja toisen geelin juuri ennen starttia. Seuraava geeli kisapuvun taskusta, kun sain märkäpuvun yläosan auki uinnin jälkeen. Pyörän energiana oli nauttia minimissään 0,5 L urheilujuomaa tunnissa, jossa oli 50 g hiilihydraattia sekä ottaa Jollos vauhtikarkki (10 g hiilihydraattia per pallo) 15 minuutin välein. Tästä kertyisi minimissään 90 g/h hiilaria tunnissa. Juomapulloja varasin vaihtopisteeseen valmiiksi täyttöjä varten. Juoksuun varasin energiaa noin 60 g/h geelin ja vauhtikarkin muodossa nautittavaksi jaettuna 20 minuutin välein. Juoksun nesteytys huoltopisteiden kautta sekä lisäenergian tarve, mikä tietenkin myös pyörässä optiona. Kisan jälkeen oli tiedossa järjestäjän kautta keittoruokailu.

Varusteet

Kaikki varusteet ja asusteet olivat käytössäni olevia treenikamoja eli hyväksi todettuja ja testattuja. Pyörän ja tietokoneiden akut ladattuna täyteen. Patterit vaihdoin sensoreihin ennen juhannusta ja luotin niiden riittävyyteen. Vaihdan patterit kaksi kertaa vuodessa, juhannuksena ja jouluna, niin sillä on pysynyt käyttöiät kunnossa yllätyksettä ja muistaa koska ne on vaihdettu. Pyörään pakkasin kaksi sisäkumia vaihdettavaksi ja kaasupatruunat. Energiat asetin pyörään valmiiksi ja juoksun energiat jätin lenkkariin odottamaan sujautusta takataskuihin. Kisalaseina päätin käyttää kellertävää sävyä, koska pyörän ajaksi oli mahdollisesti tulossa vesisadetta. Kellertävä sävy vahvistaa mielestäni näkyvyyttä ja suojaa myös auringolta. Varasin myös Puhti lippiksen kypärän alle ja juoksuun, en tykkää hien valumisesta naamalle ja lätsä suojaa myös auringolta. Mahdollisen sateen vuoksi varasin kahdet sukat vaihtoon, niin pyörään kuin juoksuun omat, koska sateen sattuessa on pyöräilykengät ja sukat täynnä pientä hiekkaa – juoksuun on mukavampi lähteä kuivilla ja puhtailla varusteilla.

Uinti 3800 m

Rennolla ja varmalla fiiliksellä starttiin. Ajatuksella, kun pysyy pinnalla 1900 m niin pysyy kyllä myös 3800 m. Talvella tein pitkän uinnin altaassa, niin muistissa oli lopputunne eli oli vain mentävä rennosti eteenpäin tehden järkevää ja tarkoituksellista työtä etenemiseen. Sääksissä on mukava uida, kirkas ja lämmin vesi. Pientä aallokkoa oli syntynyt tyvenen yön jäljiltä, muttei sillä ollut vaikutusta Pyhäjärven treenien aaltosimulaattorissa vietettyjen tuntien jälkeen Pirkkalan Loukonlahdessa. Vaihtelin matkalla tekniikkaa pidemmän liu'un ja nopeamman kadenssin välillä, tyvenessä käytin pidempää liukua ja aallossa enemmän rytmitettyä kadenssia. Kaksi 1900 m kierrosta, joissa molemmissa oli noin 2/3 matkan kohdalla rantautuminen Sääksin uimarannalle. Uinti meni rennosti 5/6 osaa VK1 ja 1/6 matalla VK2 sykkeellä. Kisauinnin tahti 2:16, joka oli lähellä talvella ollutta CSS tahtiani 2:14. Keväällä CSS:ni oli 2:04.

Uinnin aika 1:24:10,8. Olin tosi tyytyväinen aikaani ja tekeminen oli koko matkan mukavaa – nautinnollista. Kerran piti huutaa turvaveneelle, että "Voisitteko siirtyä reittipoijun edestä pois, että näen uidan oikeaan suuntaan!"

T1 vaihto

Rauhassa siirryin järven rannasta mäkeä ylös kohti vaihtoaluetta. Matkan varrella oli saniteettitilat ja melkein pääsin ilman jonoa – ei sen vuoksi että olisi ollut kisaajia vaan niitä varasivat muut kulkijat. Siinä sai sykkeitä alas ja kiire ei ollut mihinkään. Tavoitteena päästä läpi ja unelmana tavoittaa lähelle 13 tunnin aikaa. Pyöräkamppeet päälle ja rauhassa pyöräreitille.

T1 aika 8:37,2

Pyörä 180 km

Edessä 12 x 15 km lenkki, joka oli 7,5 km suuntaansa hyväpintaista asfalttia. Ennustettu tuuliolosuhde toteutui eli meno suuntaan vastatuuli ja paluussa myötätuuli. Tuulen suunta oli positiivinen, koska reitin laskuvoittoinen osuus oli vastatuuleen. Huoltopiste oli lähdön päässä, jossa ajettava kääntöpaikka ja toisessa päässä kierrettiin tiellä oleva keila. Reitti oli ohjattu muttei suljettu, isoimmissa risteyksissä oli muun liikenteen pysäyttävä liikenteen ohjaus.

Lähdin toteuttamaan pyöräilyä FTP % mukaan, seuraten sykettä, tehoa ja kadenssia. Kadenssin koetin pitää korkealla, lähellä 90. Sykkeestä seurasin, että pysyisin järkevällä alueella, ettei laktaattia alkaisi kertymään ja samalla tietenkin kehoa kuunnellen. Aikomukseni oli mennä pyörässä enemmän ylälimiitillä, koska luotin juoksukuntooni treenien ja aiempien kisojen perusteella. PK sykkeellä ajooni olisi mennyt äkkiä puolituntia pidempään, joten jokin strategia mikä tuntui kehoon oikealta, piti valita. Aloituksen otin kuitenkin selkeästi rauhallisemmin, lähdin kehittämään ajoa alhaalta ylöspäin. Ensimmäisessä kääntöpisteessä seurakaveri saavutti minut ja sen jälkeen taivalsimme reittiä suht samassa tahdissa aina kääntöpisteillä ja huollossa joku sana vaihtaen. Tästä oli kyllä itselleni suuri mentaalinen hyöty. 150 km kohdalla alkoi toivomaan, että pyörän tekniikka pysyisi kunnossa. Kaikissa mahdollisissa kohdissa koetin aina ottaa maksimaalisen palautumisen keholle. Ajonopeus vakiintui kolmannella kierroksella 27 Km/h tunnissa ja laski vasta viimeisellä kierroksella 26,9 km/h, kun aloitin jalkojen valmistamisen kohti juoksua.

Huollosta tuli nautittua suolakurkkua heti jo ensimmäisellä kierroksella, ennaltaehkäisten kramppien syntyä. Tiedossa oli pitkä päivä. Kahden tunnin välein vaihdoin urheilujuomapullot ja päivällä nälän tullessa oli aloitettava banaanilla vatsan täyttäminen. Energiat toteutuivat suunnitelmallisesti ja lisäksi tuli vielä banaanit sekä suolakurkut.

Sykkeet ajossa 5/6 VK1 ja 1/6 VK2. En saanut sykettä vastaavia tehoja ulos itsestäni. Minulla on koko kesän vaivannut tämä sama asia, että käytetty energia ei välity vauhtiin. Tämä on parantunut viime vuodesta mutta edelleen näkyy varsinkin kisoissa. Pelkkään pyöräilyyn lähtiessä tilanne on parempi. Pitää opetella uimaan rauhallisemmin tai oppia pyöräilemään.

Pyöräilyn aikana kisoissa oli muita lähtöjä ja toivat piristystä reitin varrelle, varsin treenikaverien tsempit antavat energiaa.

Aika 6:39:39,0. Tämä on kuitenkin parempi aika, keskinopeus, kuin se ajatus millä olin lähtenyt ajoon. 27 km/h oli optimistinen tavoite itselleni eli olen aikaan tyytyväinen, vaikka kehitys potentiaalia on paljon.

T2 vaihto

Juoksukamojen vaihto rauhallisesti. Kivasti muihin lähtöihin tulleet treenikaverit olivat paikalla vielä kannustamassa. Tsemienergia on arvokasta, kiitos kaikille! Eli sukkien vaihto ja energiat takataskuihin ja radalle.

T2 aika 3:48,1. Tuli otettua todella rauhallisesti.

Juoksu 42,195 km

Edessä oli 6 x 7 km lenkki, joka oli yhteen suuntaan 3.5 km. Yhtä jalkaa treenikaveri Anskun kanssa lähdettiin juoksuun ja juteltiin siinä tuoreimmat tuntemukset ja fiilikset. Sekä vielä kommentointia kannustavalle tiimille. Suht hyvin sai jalkaa liikutettua pyörän jälkeen ja noin kilometrin jälkeen alkoi teknisesti rullaamaan paremmin, kun sai tai muisti suoristaa selän. Sykkeen sain heti lähdössä reilusti PK1 puolelle, ja siitä kyllä viimeistään tuli lisävarmuus, että juoksu kulkee loppuun asti. Juoksu on ollut koko treenikauden hyvin hallinnassa ja kehittynyt yllättävän hyvin. Tähän etukäteen luottaen osasin käyttää pyörään enemmän tehoa.

Asetin vauhdin ja tunteen PK2 puoliväliin ja lähdin hakemaan siihen eteenpäin vievää tekniikkaan, raskaalla radalla. Neljännen kierroksen menomatkalle, jotenkin nukahdin tahdissa ja syke tuli PK1 puolelle. Liikaa omissa ajatuksissani tai jotain. Olinhan kolmannella kierrokselle mennessä juuri ja juuri väistänyt kepin, joka muuttui metrin päässä jousiasentoon ja olikin kyy. Tällä löysällä neloskierroksen menomatkalla kompastuin juurakkoon, ja onneksi ei tullut kuin naarmuja kyynärpäähän. Hetken mietin, että hyvä etten kaatunut sen käärmeen päälle. Maastojuoksurataa triathlonin maratonilla, luulin että extreme-tri on Levillä.

Heräsin nelosen käännössä ja nostin taas sykkeen PK2 puolelle ja vauhti tietenkin nousi takaisin. Koetin uskaltaa juosta katsomalla eteenpäin ja luottaa ettei käärmeitä olisi enempää sekä koetin kiertää juurakot. Viides kierros on kiva juosta, kun kaikki edessä oleva on toista viimeistä kertaa vastassa. Maraton alkaa kuulemma kolmenkympin jälkeen ja olin tullut säästeliäästi. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä kisa-aika näytti 12:09 ja juoksun tahtini tasan 7:00. Nopea laskutoimitus ja ajatus, että tiukalle voisi mennä 13 tunnin unelma aikani. Päätin siinä sitten juosta lopun niin, että kaikki kilsat menisivät alle tuon 7:00 tahdin. Mennessä kääntöön pidin hyvän PK2 puolivälin sykkeen – mietin mielessä, että jos pääsisi 12:55 aikaan niin olisihan se mukavampi kuin, jos jää vahingossa pari sekuntia yli 13 tunnin. Käännössä päätin, kun 3.5 km oli matkaa jäljellä kokeilla, mitä AERK syke sanoisi tässä kohdassa. Siitähän se juoksu vasta alkoi, olin lönkötellyt rennosti siihen asti. Vahvaa askelta ja kello näytti hyviä vauhteja, "Hitto tää on hianoo!" ja ylämäessäkin pysyi tahti alle sen seiska. Nautin todella viimeisestä 3.5 km ja tietenkin mietin, että kestääkö loppuun asti. No, ihan lopussa tietenkin mietin, että miksi en aikaisemmin kokeillut AERK vauhtia, olinhan sitä paljon harjoitellut, ja puhtia vielä oli jäljellä. Sen verran hyvältä tekeminen tuntui lopussa, että ihan kaikkea ei siis tullut annettua radalle. Tärkeintä oli kuitenkin suorittaa kisa maaliin asti. Juoksun syke kulki PK alueella, koko matkan ja keskiarvo PK2 puolivälissä. Lisäenergiana otin urheilujuomaa joka huollossa, noin 1,5–1,7 km välein ja nautin sipsejä sekä vähän kolajuomaa. Suolakurkkua otin myös säännöllisesti koko juoksun ajan.

Juoksun aika 4:38:58

Maalisuoralle näki kisan kokonaisajan ja kellon tullessa näkyviin oli taulussa 12:55… Hitsi olin tyytyväinen. Lopullinen aika 12:55.12,8.

Onnelliset Puhti täpäriläiset.
Onnelliset Puhti täpäriläiset.

Olin kuvitellut täydenmatkan triathlonin paljon rankemmaksi suorituksena. Kyllä se on rankka, mutta tämä on suoritus hetken tunnelma ja toteutin matkan kykyihini nähden optimaalisesti. Hyvän kunnon ja pitkän harjoittelun tulos. Harha nykyhetkeen helppoon tunteeseen syntyy, kun on ollut hyvällä treeniohjelmalla, saanut paljon tietoa ja jaettuja kokemuksia triathlonista yhteistreeneissä sekä olen tunnollisesti ja sitoutuneesti tehnyt treenit ohjeiden mukaisesti ja levännyt riittävästi. Eväät ovat olleet edessäni ja itsestä on kiinni, miten ne eväät on nauttinut. Jokaisen osuuden jälkeen olin kuitenkin tilanteessa, jossa en ollut ikinä ennen ollut ja olin näin ylittänyt itseni uudelle "mukavuusalueelle".

Kun aloitin triathlon treenin, en ajatellut osallistuvani koskaan mihinkään kisaan, vaan liikkumaan omaksi ilokseni ja hyödykseni. En myöskään koskaan osannut edes kuvitella, että joskus tähän kykenisin tai edes ajattelisin osallistuvani.

Hetkeäkään en epäillyt, etteikö kuntoni riittäisi. Minulla oli jo kokemusta Puhti valmennuksesta, ja itse fiksusti tekemällä nämä eväät ovat kantaneet mukaviin suorituksiin, ilon kautta. Ei "kieli vyön alla" treeneissä eikä kisassa. Koko aikana ei ole ollut mitään rasitushaittoja ja olen pysynyt terveenä. Kaikella on merkityksensä. You can do it! Kyllä se tuntuu hyvältä olla teräsmies, ehkä tämä pitää ottaa uudelleen, kun vähän jäi hampaankoloon ja ettei vaan olisi mennyt tsäkällä 😉

Erittäin tärkeää, ainakin näin, ensimmäisellä täpärillä oli harjoitusten ja kisan tekeminen samalla tavoitteella muiden kanssa. Kisaan valmistautuminen ja kisatapahtuman jakaminen treenikaverin kanssa auttoi käsittelemään omia tuntemuksiaan sekä jakamaan niin ikäviä kuin mukavia asioita. Itse kisassa se vielä auttoi paljon henkisesti ja sain näin paremman suorituksen aikaiseksi. Kiitos!