Niilon kisaraportti: Kisko triathlon 2.7.2022

Perusmatkalla 38. Kisko triathlon 2.7.2022 - tarkeni =)

Treeniohjelmassa oli päivälle merkittynä perusmatka - rento kisanomainen suoritus. Tällä ohjeistuksella oli mukava lähteä osallistumaan helteiseen kisaan, treenimielellä saaden samalla kokemusta ja oppia tulevaan. Tykkään osallistua tapahtumiin, jotenkin se saa paremmin fokusoitumaan ja jengin kanssa on mukava heittää läppää sekä tsemppejä.

Triathlonkisoja oikeilla matkoilla on yllättävän vähän ja omia aikatauluja ei aina pysty varaamaan tarpeeksi aikaisin. Kiskoon ilmoittauduin pari viikkoa ennen starttia, vaikka se oli mielessä ollut jo aiemmin. Kuten aina - taas kannatti osallistua, vaikka vielä viikko ennen starttia ajattelin, että jos fiilis ei ole hyvä niin en viitsi lähteä.

Pakkasin kamat valmiiksi perjantaina aikaista lauantaiaamun lähtöä varten, tykkään olla ajoissa paikalla niin saa rauhassa valmistautua ja kokea tunnelmaa. Paikka oli myös itselle outo niin vaihto- ja reittien lähtöalueisiin jäi aikaa tutustua hyvin. Nesteytyksen ylläpitämiseen varaudun huolella elektrolyyttijuomalla.

Olin päättänyt etukäteen mennä napsun kaksi maksimista rauhallisemmin, olihan kyseessä enemmän harjoitus itselleni kuin kilpailu. Ilmoittautumisessa pyydettiin allekirjoitus märkäpuvun käytölle, koska ennakko tietona oli 24 asteen lämpötila ja puvun käyttö näin omalla vastuulla kuumuuden vuoksi. Kuittasin nimen listan, koska olin päättänyt uida rauhallisen hyvä fiiliksisen uinnin ja märkäpuvun ehdoilla. Minulla oli edellistä kisasta Pirkkalasta jäänyt vähän huono fiilis uinnista niin halusin muuttaa tunteeni kisauintiin.

Märkäpuvusta keskusteltiin vaihtoalueella ennen kisaa paljon, kuka mitenkin pohtien. Välineet aseteltiin omalle kohdalle vapaasti omien mahdollisuuksien mukaan nurmelle. Onneksi oli pyyhe mukana, niin sain siitä taiteltua hyvän alustan. Kisanumerona tuli pitää liiviä, tämä ei ollut kovin mukava tutustuminen. Tiedossa oli 30 asteen helle ja kisapuvun päälle tulisi vetää vielä yksi vaate päälle estämään hengittävyyttä. Niillä mennään mitä annetaan. Pelkäsin kyllä jo valmiiksi, miten saan vedettyä yhdenkoon numeroliivin märän kisa-asun päälle pyöräilyyn lähdettäessä. Mukavaa oli taas, kun kisaan oli tullut muitakin meidän omaa PUHTI-treenijengiämme. Tuttujen kanssa on aina mukava puntaroida vaihtoehtoja, kun taustaa on paremmin olemassa.

Puolituntia ennen uintia lähdin rantaan laittamaan märkkärin päälle ja ottamaan muutamia veryttely vetoja. Vesi ei tuntunut yhtään liian kuumalta ajattelemaani uintiin. Moni oli testaamassa yhtä aikaa ja samalla tuli kuulutus, että vedenlämpö on 23 astetta ja märkäpuku on sallittu kisassa. Moni rannasta lähti hakemaan pukua, koska vesi ei ollut varjon puolella kovin lämpimän tuntuista lähtöalueella. Otin energiageelin 20 minuuttia ennen lähtöä.

UINTI - Matka 1500 m, kolmion muotoisella reitillä. Startti oli yhteislähtö rannalta. Kun tiesin oman suunnitelmani niin jättäydyin suosiolla häntäpäähän. Lähtölaskennassa porukka antoi kivasti toisilleen yhteiset tsemppitaputukset. Mahtavaa porukkaa, yksilösuoritusta kaikkia huomioiden - kuitenkin yhdessä. Otin paikan oikeasta reunasta uintijoukkoa ja lähes pystyin suunnistamaan uintiani turvaveneen sijainnista koko matkan. Uinti kulki rauhallisesti treeniuinnin tapaisesti, aivan kuten suunnittelin. Olin päättänyt jo kotona, että ekalle poijulle ihan perusuintia rauhallisesti ja sitten vaiheittain kiristän kohti loppua. Data näyttää, että juuri näin meni - yllättävää on että 500 metristä vaihtoon vauhdin kehitys on ihan tasaista, kuin viivoittimella piirretty tahdin kiristys, eikä tuntunut missään vaiheessa huonolta. Aika oli rauhallinen 41,19 (omasta kellosta). Uinti meni treeniksi hyvin - tiedän että on varaa laittaa tahtia lisää heti alkuun vielä kesän varsinaisessa kisassa - toivon mukaan puolimatka vielä odottaa. Nousin lähellä häntäpäätä ylös vedestä.

Vaihto T1 - Kiskossa saa muuten juosta heti uinnin jälkeen mäen ylös vaihtoalueelle - otin siirrot rauhallisesti. Asetin märkkärin vielä roikkumaan pyörätangolle, että kuivuu kotimatkalle eli aika rennosti olin liikenteessä. Kamojen vaihto meni hyvin - mutta se numerolappu kyllä jäi niskaan rullalle - kuten pelkäsinkin. Onneksi naapuri oli yhtä aikaa vaihdossa ja ystävällisesti nykäisi liivin alas niskasta. Kiitos! Aika 3:04.

PYÖRÄ - Reitti oli kantatietä 20 km edestakaisin, suht mäkinen. Hörpyt pyörään valmiiksi asetetuista pulloista, molemmissa elektrolyyttiä ja toisessa lisäksi energiaa kolme pussia valmiiksi sekoitettuna. Yleisöstä kuului "Hyvä Nipa!", nostin tälle peukkua. Alkuun heti nousua ja rauhallisesti sykkeen kanssa totuttelua, vasta ensimmäisen pitkän jyrkän nousu osuuden jälkeen sai kunnolla nestettä ja energiaa tankattua. Moodi 40 km pyöräilyyn ja kohti tasaista ajoa. Olin päättänyt mennä mittarilla noin 80 % FTP:llä, tekniikallani siihen tulee vaihtelua ja toteutunut keskiarvo oli noin 70 %, hyvin tasaisesti oman voimakäyrän mukaisesti. Ei täysillä mutta edeten, etukäteen olin ajatellut nopeampaa aikaa (tuntematta reittiä). Pyöräilyssä kuitenkin sain jonkin ajan jälkeen selkiä näkyviin, ja nämä kannustivat koko matkan yrittämään tasaisesti eteenpäin. Paluumatkalle onnistui vastatuuli antamaan oman lisänsä tehon käyttöön. Tasainen tankkaus 20 minuutin välein energiaa nesteen kanssa ja lisäksi elektrolyyttijuomaa aina tunteen mukaan. Kisa oli mukavassa 30 asteen helteessä. Kerran piti pysähtyä tuunaamaan etujarrua, kun jarrupala tarrasi kiinni kumiin. Aika 1:29:55. Sopi ajatukseen treeniajosta loppujen lopuksi.

Vaihto T2 - Pyörältä pääsin jyrkän alamäen jälkeen jarrut huutaen ajoissa pois. Hyvässä myötämäessä juoksin pyörän kanssa kohti vaihtoaluetta. No mitäs voisi sattua - ei juuri mitään 😉 Siinä juostessa kahden kaapelisuojan yli päätti pyörä ottaa kunnon pomput horjuttaen samalla omaa tasapainoa. Ei muuta kuin sadasosasekunneissa homma haltuun - liike seis ja työnsin pyörän sileää aitaa vasten. Tilanne hallussa ja yleisöstä tulee kannustava huuto "Se oli lähellä mutta hyvin pelastettu!". Katseen vaihto ja tälle oli pakko peukuttaa takaisin. Vaihtoalueella toikkaroi sprintin osallistujia poikittain väylillä, erikoista, ajattelin. Molemmille lähdöille oli omat vaihtoalueensa. Kamat vaihtoon ja menoksi kohti juoksua. Aika 1:14.

JUOKSU - Reitti oli 2,5 km huoltopisteiden välillä ja isoja nousuja, tämä siis edessä 10 km matkan. Otin heti etukäteen takataskuihin laittamistani geeleistä yhden ja ajanoton kohdalta huollon nestettä huuhteluun. Geelejä olin varannut 2,5 km välien mukaan. Taas jyrkästi nousevaan alkumäkeen, varoin sykkeen nousemista. Yleisöstä kuului "Hyvä Nipa - Hyvä Puhti!", taas peukku vastaukseksi. Pyörän jälkeen juoksu tuntuu mulla aina helpolta ja äkkiä lähtee homma lapasesta, ellei seuraa dataa. Juoksu lähti älyttömän köykäisesti liikkeelle - ihmettelin, nautin menosta ja vielä kun pääsi radan luonteen vuoksi muiden kisaajien joukkoon juoksemaan. Heti alkoi kuulua erilaisia tsemppauksia kisaajien kesken. Ei ole totta - taas mun sykemittari putosi pelistä. Ärsyttävää. Kun peruskonstit ei auttaneet kaivoin kaula-aukosta vauhdissa vyöstä anturin takataskuun ja hetken päästä rannesyke löysi itsensä mukaan. Paitsi että teki sen vain pudotakseen taas pois pelistä. Pari kilsaa mentiin fiiliksellä 2-4 km välillä. No, eipä siinä sinänsä mutta tulee varmuudeksi juostua vähän varovaisemmin ilman dataa. Tähän treeniin se ei niin haitannut. Oli sitten muuten kuuma juosta varjottomassa laaksossa ilman tuulenvirettä ja varjossa +30 astetta. Ennen joka huoltoa geeli ja juomaa huollosta huuhteluun ja toinen muki vettä pään päälle sekä sieni viilennykseen mukaan kuumalle osuudelle. Vitsiä jaksoi kuitenkin hyvin heittää joka huollossa. Haasteellisinta oli kuumuus ja sen huomioiminen huollon ja tahdin suhteen. Juoksu meni silti haastavassa olosuhteessa kuten ajattelin, aika 59:13.

Kokonaisaika treenille 3:15 kovassa helteessä, kuumuuden vuoksi ihan selkeästi otin tehoa pois. Tarkoitus ei ollut kerätä pitkää palautusaikaa kisasta. Hyvä fiilis silti onnistuneesta suorituksesta - aika lähelle niin kuin olin etukäteen ajatellut. Mukaan jäi kokemusta ja oppia varmasti enemmän kuin osaa vielä analysoida. Nälkä kasvaa syödessä ja en kyllä halua sitä pidätellä liikaa nyt, kun olen lähellä sitä kuntoa, mitä varten syksy, talvi ja kevät on tullut lajitreeniä tehtyä. On tämä vaan älyttömän hienoa!

Lauantain kisan jälkeen sunnuntaina kehossa pientä tuntemusta edellispäivän kisasta, mutta yllättävän vähän. Hienosti on valmennusohjelma sopinut minulle, kuormituksen määrä ja sieto on kasvanut ihan salaa. Koko kausi on mennyt kropan ja mielen kanssa todella hyvällä tuntemuksella. Paitsi lihaskuntotreeneistä - niistä kyllä lihakset muistuttavat sopivasti mutta niin niiden pitääkin. Maanantain pk treenissä uinti ja juoksu kulki niin pienillä sykkeillä, että olen nyt todennäköisesti yhden kuntohuipun harjalla. Olo kyllä ihan "supe"r kehossa! Katsotaan kauanko aallonharja kestää ja saako vielä yhden pykälän kuntoaallonharjaa myöhemmin, toivotaan =)

Haluaisin tälle kesälle vielä osallistua puolimatkalle, niin kokemus mielessä opiksi kuin omaksi vuoden pää triathlon haasteeksi. Olisi sitten mitä muistella talven pk treeneissä - koska matkanteko on tärkeämpää kuin päämäärä.

BTW Mä en vielä vuosi sitten olisi uskonut, että mä pystyn tällaiseen - rakastan tätä tunnetta. Hä, suunnittelen puolimatkaa, enkä pidä sitä liian suurena haasteena. Kiitos valkut ja hyvä treenijengi! Tulen ikuisesti muistamaan hetken, kun tajuan "että hä, mä itse uin tässä avovesiuintia Pyhäjärvessä ja nautin siitä, miten vesi soljuu ohi suun, että on helpompi vetää henkeä". Viime lokakuussa en osannut vapaauintia - olen aina uinut rinulia. Olin itse skeptinen, että oppisin uimaan vaparia mutta Juha valkku vakuutti, että mä opin #respect.