Emman kisaraportti Vierumäki perusmatka 2025

Emman kisaraportti Vierumäki perusmatka 2025

Kävin viime vuonna ensimmäistä kertaa Vierumäen triathlonkisoissa tekemässä perusmatkan kisan (1500m uintia, 40 km pyöräilyä ja 10 km juoksua). Sinne lähtöä tuli arvottua viimeiseen asti ja tän vuoden kisaan päätin osallistua heti viimevuoden kisan jälkeen. Liput tuli syksyllä myyntiin ja saman tien ostin osallistumisen. Oon ollu kova jännittään näitä tapahtumia, mutta kiva huomata että se helpottuu joka vuosi. Ei siltä kuitenkaan kokonaan pystynyt välttymään ja kisaa edeltävä päivä meni aika paljon jännittäessä ja kisa aamu myös. Lähdin aamulla kisapaikalle ja sain ystävän huoltojoukkoihin mukaan. Matka Vierumäelle meni hujauksessa ja välillä ei jännittänytkään yhtään.

Kisapaikalle saavuttiin 10.30, heti ilmottautumaan ja hakemaan varusteet (uimalakki, tarrat pyörään+kypärään, ajanotto tagi ja kisojen osallistuja paita). Vaihtopaikalle sai viedä omat tavarat 10.30-11.30, joten seuraavaksi sinne kiikuttamaan varusteita. Tänä vuonna tavarat sai laittaa omaan laatikkoon, joka on itelle paljon mieluisampi säilytystapa, kun ne viimevuoden pussukat (T1 ja T2 vaihtoihin oma pussukka, jossa vaihtoa varten tavarat oottamassa).

Vaihtoalueella oli myös pyörän pumppuja useampi tarjolla ja tsekkasin vielä ilmanpaineet renkaista. Siinä samalla huomasin, että pyörän ketjut oli tipahtanut eturattaalta. Onneks huomasin tässä kohtaa, eikä vasta uinnin jälkeen pyörälle lähteissä! Harmi kun tuolla ei ollut mitään pyöräkorjaamon standia, olisin käyny tsekkauttaan pyörän siellä. Olin muutama viikko sitten Vantaa triathlonissa sprinttimatkalla ja siellä oli paikallisen pyöräkorjaamon standi kisa alueella, olispa tuollakin ollu! Sain ketjut kyllä paikoilleen ja ei muuta kun toivoon, että uusia ongelmia ei tule enää. Tän jälkeen lähdin tekeen alkuverralenkkiä, jonka aikana törmäsin useisiin Puhtilaisiin ja muihin tuttuihin 😊

Uinti

Uintia ennen sai alkuverraa uida rajatulla alueella ja siinä vihdoin jännitys katosi lopullisesti. Vesi kyllä tuntu tosi kylmältä (oli noin 17 asteista) ja helposti kylmässä hengitys jää tosi pinnalliseksi ja tulee vähän sellanen pakokauhu. En oo vielä montaa kertaa päässy tänä kesänä avoveteen uimaan ja otin uinnissa tavoitteeksi saada mahdollisimman kivan ja henkisesti rauhallisen uinnin. 

Uinnin startti on Vierumäellä rolling start eli muutama tyyppi kerrallaan päästetään liikkeelle ja lähtö tapahtuu laiturilta hyppäämällä. Pää edellä molskis veteen ja eikun kauhomaan. Sai heti tosi hyvän fiiliksen ja aika zen olon. Vierumäellä uinti tehdään kahdessa järvessä, eka 300 m 1. järvessä, sitten pikku rantautuminen, 2. järvessä 700 m, paluu 1. järveen ja loppumatka siinä. Mietin aluksi, että peesaan jotain uinnissa, mutta kaikki ihmiset vaan katos ympäriltä ja yksin sit sai polskutella meneen. Tai siis siltä se tuntu, jälkikäteen videolta kyllä näin että porukkaa oli ympärillä useempiakin 😆 Viimeisellä osuudella vihdoin sain peesattavan, mutta huomasin aika nopeesti, että suunnistus ei ollut ihan kohdillaan ja päätin jatkaa omaa menoa. Ei se oma suunnistuskaan ihan nappiin menny, yli 100m tuli ylimääräistä reitillä. Pitää valkulle ehdottaa suunnistusharkkoja tälle kesälle 🤔😅 Uinnissa lopputuloksena oli lähes sama aika, kun viime vuonna (18 sekuntia nopeempi nyt), mutta keskisyke oli nyt 10 lyöntiä vähemmän. Oon uintiin kyllä tyytyväinen, tuli sellanen mitä tavottelin 😊

T1

Tää eka vaihto Vierumäellä on kyllä hapokas. Jyrkkä mäki vaihtoalueelle ja syke nousee ihan hirveesti uinnin jälkeen. huh!

Pyöräily

Tällä reitillä pyörä on mäkinen. Siis oikeesti todella mäkinen. Siinä ei juurikaan oo tasasta pätkää. Reitti ajetaan 3,5 km siirtymä + 3 x 11 km kierros, 3,5 km siirtymä takasin. Eka kierros tuntu vähän tahmeelta, mutta ihan kivasti kulki kuitenkin eteenpäin. Tokalla kierroksella sitten alkokin tekniset haasteet. Yhtäkkiä ylämäessä polkimet lyö lukkoon ja hetkellisen hämmennyksen jälkeen sain kengät lukoista irti ja pääsin pois pyörän selästä: ketjut tipahti takapakalta. Eka ajatus oli että nyt tää on tässä, en varmaan pääse jatkaan. Nostin kejut takasin paikalleen ja pyörittelin pari kertaa kampee ja toimii! Ei muuta kun satulaan ja polkeen, sit heti kohta uudelleen sama juttu. Ketjut takas paikalleen ja samalla seurakaveri Riikka pyyhältää ohi ja ehti suhahtaessa kysyyn mitä on tapahtunu ja toivotteli tsemppejä. Talutin pyörän mäen päälle ja lähdin varovasti koittaan siitä pysyykö ketjut paikallaan ja voiko jatkaa. Ihan hyvin pysy, mutta jäi kyllä kummitteleen mieleen tilanne ja kokoajan vähän kauhulla ootin, koska seuraavan kerran. Sit vikalle kierrokselle ja siinä samassa mäessä TAAS ketjut tippuu. Sit hoksasin, että pienimmälle vaihteelle ei voi laskea, kun toistuu heti. No pääsin lopulta vaihtoalueelle ehjin nahoin, mutta olisin mielelläni kyllä ottanut sen pienimmän vaihteen niihin mäkiin mukaan. 😄

Ihan ok fiilis jäi kuitenkin pyörästä, mutta aattelin että siinä olis ollu mahku saada tässä parannusta viime vuoteen, niin toki vähän harmittaakin. Onneks ei oo niin vakavaa tämä kisailu ja harrastaminen, tällaisia voi sattua ja sellasta se on, pääsin kuitenkin jatkaan eteenpäin enkä joutunu jättään kesken 😊 Joka kisasta myös oppii jotain, niin tästä jää opiksi valmistautumiseen tsekata pyörä paremmin ja testilenkillä käyttää kaikkia vaihteita. Oli myös aika kiva huomata, että en menettäny hermojani vaikka useemman kerran tää kävi. En kyllä muutenkaan ihan helposti hermojani menetä, mutta tollanen kisatilanne, kun on adrenaliiniakin veressä, niin vois ihan hyvin turhautua ja hermostuakkin.

T2

Tää vaihto meni nopee! alle 2 min ja olin juoksussa! Hauska kuinka paljon tästä voi innostua, kun en oo ollu mikään kovin nopee vaihdoissa aiemmin, mutta selkeesti kehitystä tässäkin!

Juoksu

Sain hyvin pyörän aikana energiaa ja juotavaa otettua (en juomaa riittävästi, mutta paremmin kun yleensä pyöräillessä) ja juoksun alku tuntu rullaavaan tosi kepeesti. Sit mulla iski joku motivaatiopula ja oli kamalan vaikee pitää hyvää vauhtia yllä. Jotenkin kokoajan ajautu mukavuusalueelle ja keskisyke oli lopulta juoksun ajan 141, joka on mulle vk 1 alueella.

Juoksu tehtiin kahtena 5 km kierroksena ja yhtäkkiä se olikin jo loppusuoralla, jossa huoltojoukkoni Marja B oli kannustamassa ja tsemppaamassa loppumatkalle, siitä sai mukavan piristyksen vielä viimeiselle pätkälle. ❤️

Maalialueella oli myös kuvaamassa seurakaveri Ville ja kivaa saada myös maalisuoran kuvat tästä reissusta 😊 Tällain kun ihan viimeisten joukossa tulee maaliin, niin viirallisia kuvaajia ei enää näy mailla eikä halmeilla. 😄 Mutta on siinä silti sellasta kunnon urheilujuhlan tuntua, kun selostaja kuitenkin ihan viimeisen asti on hyvällä meinigillä paikalla ja kuuluttaa "Seuraavaksi maaliin Puhti triathlonista Emma Murtoo, hyvä Emma!"

Yhteenveto

Hyvä fiilis jäi kisasta, vaikka kokonaisaika oli muutaman minuutin hitaampi kun viime vuonna. On toi hapokas reitti ja ei vaan saanu ittestään puskettua ihan parasta vetoa. Silti itseni kohdalla pidän sitä jo hyvänä suorituksena, että tälläsen monen tunnin urheilusuorituksen pystyy tekemään ja hyvällä fiiliksellä. Mä en kilpaile kenenkään kanssa tuolla, en edes itteni. Ehkä jos sais sitä kilpailuhenkisyyttä vähän jostain kaivettua niin vois löytyä se puristus sieltä loppurutistukseen, mutta ei oo ainakaan mitenkään sisäänrakennettuna mulla sitä. Pääasia, että on kivaa tehdessä ja mukava harrastus, jossa oppii kokoajan uusia taitoja. ❤️

Suosittelen lämpimästi kaikille kokeileen kisoja, jos ette oo jo kokeillu. Nää on niin kivoja, kun kisoissa on hyvä meininki ja tosi eri tasoiset tyypit tekee kukin omaa juttuaan, mutta monet kannustaa toisiaan ja huikkailee tsemppejä toisilleen😊

Kisaterkuin

Emma